Halkeillut vai halkeilematon betoni?

Jos aiot tehdä kiinnityksen betoniin, sinun on hyvä tuntea käsitteet halkeillut betoni ja halkeilematon betoni, sillä ne vaikuttavat kiinnitystavan ja kiinnikkeen valintaan.

Mitä eri betonityypit tarkoittavat?

Kun teet kiinnityksiä betoniin, on tärkeää ymmärtää ero halkeilleen ja halkeilemattoman betonin välillä. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, millainen kiinnike kannattaa valita.

On hyvä muistaa, että halkeilleelle betonille hyväksytty kiinnike soveltuu yleensä myös halkeilemattomaan betoniin, mutta halkeilemattomalle betonille tarkoitettua kiinnikettä ei suositella käytettäväksi halkeilleessa betonissa.

Tässä käymme läpi betonikiinnitysten keskeiset käsitteet ja annamme vinkkejä oikean kiinnikkeen valintaan, muun muassa seuraavista aiheista:

Halkeillut ja halkeilematon betoni
Mitä nämä tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat kiinnikkeen valintaan?
ETA-hyväksyntä
Mitä tarkoittaa, että kiinnikkeellä on ETA-hyväksyntä, ja millaisia eri hyväksyntä- ja arviointimenettelyjä on olemassa?
Vaikutus kiinnitykseen
Mitä asioita on tärkeää huomioida betoniin kiinnitettäessä, jotta lopputulos on kestävä ja turvallinen?

Oletko rakennesuunnittelija ja haluat tietää lisää suunnittelijoille tarkoitetuista palveluistamme? Lue lisää täältä.

Rakennesuunnittelijoille

Halkeillut ja halkeilematon betoni

Halkeilematon betoni

Halkeilematon betoni tarkoittaa betonialueita, joihin kohdistuu puristusrasitusta. Esimerkiksi seinät ja pilarit ovat useimmiten halkeilematonta betonia. Kyseessä ovat siis rakenteen osat, joissa halkeamien muodostumisen todennäköisyyden katsotaan olevan pieni.

Halkeillut betoni

Halkeillut betoni tarkoittaa rakenteissa vetojännityksen alaisena olevaa betonia. Käsite viittaa rakennuksen koko käyttöikään, ei siihen, miltä betoni näyttää asennushetkellä. Tämä tarkoittaa, että betoniin voi ajan myötä muodostua halkeamia.

Halkeillut betoni on esimerkiksi aina kyseessä, kun kiinnitys tehdään kattoon, usein myös palkkien alapintaan, mutta yleensä ei lattiaan. Syntyvät halkeamat ovat noin 0,3-0,4 mm leveitä ja paljaalle silmälle tuskin havaittavia, mutta ne voivat vaikuttaa merkittävästi kiinnityksen kuormankantokykyyn.

Jos on vaikeaa tai mahdotonta varmistaa, että betoni on halkeilematonta ja pysyy sellaisena koko kiinnityksen käyttöiän ajan, nyrkkisääntönä betonia tulee pitää halkeilleena.

Valikoimastamme löytyy useita kiinnitysratkaisuja halkeilleelle betonille, kuten:

EUS-betoniruuvi, ONE-ankkurimassa ja EST1-kiila-ankkuri. Tuotetiedoissa ilmoitetaan aina selkeästi, soveltuuko kiinnike halkeilleeseen betoniin.

ETA-arviointi betonikiinnityksille

Monet puhuvat tuotteen "ETA-hyväksynnästä", mutta todellisuudessa ETA (European Technical Assessment, eurooppalainen tekninen arviointi) on riippumattoman kolmannen osapuolen tekemä arvio tuotteen suorituskyvystä tietyssä käyttökohteessa. ETA-asiakirja toimii puolestaan vapaaehtoisen CE-merkinnän perustana.

Betonikiinnityksissä käytetään yleisesti kahta ETA-arviointityyppiä oikean suorituskyvyn varmistamiseksi:

halkeilemattomalle betonille
halkeilleelle betonille

ESSVEn valikoimassa ETA-arvioidut tuotteet on merkitty selkeästi sekä verkkosivuilla että pakkauksissa olevalla CE-merkinnällä.

Joskus nämä käyttökohteet ilmoitetaan nimillä:

ETA Option 1 = halkeillut betoni
ETA Option 7 = halkeilematon betoni

Nämä eri "optiot" viittaavat siihen, mitä testausmenettelyä ETA-arviointia laadittaessa on käytetty.

ESSVEllä käytetään mieluummin termejä halkeillut betoni ja halkeilematon betoni kuin merkintöjä Option 1 ja Option 7, koska ne kuvaavat käyttökohdetta selkeämmin.

Miten betoni vaikuttaa kiinnitykseen?

Betonin ominaisuudet ja rakenteellinen käyttäytyminen vaikuttavat merkittävästi kiinnityksen kantavuuteen ja turvallisuuteen. Huomioi erityisesti seuraavat seikat:

Rakennuksen koko käyttöikä
Kun puhutaan halkeilleesta betonista, tarkastellaan rakennuksen koko käyttöikää, ei ainoastaan asennushetkeä. Siksi on tärkeää tietää, millaisille kuormituksille ja rasituksille betoni tulee altistumaan tulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa suoraan oikean kiinnikkeen valintaan.
Asennussyvyys
Yleisesti ottaen kiinnityksen kuormankantokyky kasvaa asennussyvyyden kasvaessa. Syvemmälle asennettu kiinnike pystyy yleensä siirtämään suurempia kuormia betoniin.
Poraussyvyys
Määritetty poraussyvyys edellyttää tavallisesti, että porareikä on puhdistettu pölystä. Näin kiinnike voidaan asentaa oikeaan syvyyteen ja saavuttaa suunniteltu suorituskyky. Ankkurimassojen yhteydessä porareiän huolellinen puhdistus on erityisen tärkeää, sillä massan tulee tarttua perusmateriaaliin eli betoniin, ei porauspölyyn.
Kaksinkertainen määrä kiinnikkeitä ei välttämättä tarkoita kaksinkertaista kantavuutta
Kahden kiinnikkeen käyttö ei automaattisesti kaksinkertaista kuormankantokykyä. Myös betonin lujuus ja kiinnikkeiden keskinäinen vaikutus on otettava huomioon kantavuuden arvioinnissa.
Reunavaikutus
Kiinnityksen asentaminen lähelle betonin reunaa vähentää kantavuutta merkittävästi. Tätä ilmiötä kutsutaan reunavaikutukseksi, ja se tulee huomioida erityisesti suuria kuormia kantavissa kiinnityksissä.